ITSENÄISTEN KOULUJEN ROOLI EUROOPAN YHTEISÖSSÄ

Itsenäisten koulujen edustajayhdistysten julistus

Viesti Euroopan yhteisölle

Uuden vuosisadan alussa elinikäisen oppimisen ja koulutuksen perusta, koulusivistys, on avain ”tietoyhteiskuntaan” ja ”Euroopan kehittämiseen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen avulla”.

Tästä syystä 12 miljoonaa oppilasta ja heidän vanhempiaan edustavat Euroopan itsenäiset koulut ja eurooppalaiset järjestöt, jotka edistävät oikeutta koulutukseen ja kasvatuksen vapautta, antavat tämän julistuksen.

Julistuksella haluamme kiinnittää eurooppalaisten ja heidän poliittisten edustajiensa huomion siihen, miten tärkeän panoksen riippumaton koulutus antaa vapaaseen, demokraattiseen ja moniarvoiseen yhteiskuntaan ( tapahtuu koulutus sitten joko itsenäisissä yhteiskunnan tukemissa kouluissa, palvelusopimuksella toimivissa kouluissa, yhteiskunnan tuen ulkopuolella olevissa tunnustuksellisissa tai tunnustuksettomissa kouluissa, yleissivistävissä tai ammatillisissa oppilaitoksissa).

 Uusi toimintaympäristö

Maailma muuttuu yhä enemmän ”oppimisyhteiskunnaksi” ja ”tietoyhteiskunnaksi”.  Uuden tieto- ja kommunikointiteknologian mukanaan tuomien muutosten laajuutta on mahdotonta ennustaa, mutta niillä on syvällinen vaikutus koulutukseen.

Samaan aikaan globalisaatio vaikuttaa koulutusmuotoihin ja kiihdyttää kansallisten ja alueellisten järjestelmien ja arvojen yhdentymistä. Koska tämä voimistaa taloudellisia aspekteja ja kilpailua kansalaisten elämässä, on omaksuttava uusi, tasapainoinen ja luova lähestymistapa, jotta saavutetaan kokonaisvaltainen koulutus.

Ensimmäistä kertaa Euroopan historiassa yritetään rakentaa yhdistynyttä, ei kuitenkaan yhdenmukaista, Eurooppaa, joka perustuu jäsenvaltioiden keskinäisiin yhteisiin näkemyksiin, eikä voimankäyttöön tai pakottamiseen.´

Ihmisoikeudet ja Euroopan kansalaisuus ovat uuden eurooppalaisen yhteiskunnan vakaita arvoja, aivan kuten sosiaalinen yhtenäisyys ja kaikkien yhtäläiset mahdollisuudet ovat yleisinä pyrkimyksinä.

Poliittiset raja-aidat, kuten kansalliset valuutat, katoavat sitä mukaa kun valtiot tiedostavat entistä paremmin asemansa monikansallisessa, monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa Euroopan yhteisössä.

Tästä seuraa, että useimmat ihmiset tajuavat tarpeen ”Euroopan kehittämiseen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen avulla”. Tämä johtaa koulutusta koskevien näkemysten lähenemiseen, vaikkakin kukin valtio säilyttää oman koulutusjärjestelmänsä.

Moniarvoisuus

Eurooppalainen yhteiskuntamme kehittyy selvästikin moniarvoisena. Moniarvoisuus on Euroopan kansalaisuuden keskeisiä ulottuvuuksia, johon meillä kaikilla on oikeus.

Tällainen moniarvoinen oppimisyhteiskunta vaatii kansallisen koulutusjärjestelmän, joka tunnustaa koulutusmahdollisuuksien moninaisuuden kansalaisten erilaisten tarpeiden, vanhempien ja oppilaiden valinnan mukaan.

Näin taataan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja luodaan vankka perusta elinikäiselle oppimiselle. Vapaaseen koulutukseen hakeutumiseen yhdistettynä tämä auttaa luomaan tervettä yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota tarvitaan uudessa Euroopassa.

Perustuslakien, pitkien perinteiden, lakien ja kansainvälisten asiakirjojen, mm. äskettäin hyväksytyn EU:n perusoikeusjulistuksen 14 artiklan tunnustamat itsenäiset koulut ovat oiva vastaus uuteen sosiaaliseen toimintaympäristöön ja koulutustarpeisiin yhä laajemmassa Euroopan yhteisössä.

Itsenäiset koulut antavat kaikille kansalaisille mahdollisuuden valita koulutuksensa: keino, jolla he voivat kokea olemassaolonsa ja antaa sisällön omaan ja lastensa elämään. Molemmat tekijät ovat tärkeitä kanavoitaessa informaatio- ja tietotulvaa, joka ympäröi kaiken ikäiset lapset ja nuoret.

Koulutus moniarvoisessa yhteiskunnassa

Koulutus ja kasvatus ovat yhteiskunnassamme etusijalla.

Elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen pohjautuvan parhaan eurooppalaisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan selkeitä näkemyksiä kasvatuksesta, oppimisesta, tiedosta, järjestäytymisestä ja kouluopetuksesta: kaikki nämä samankaltaiset, mutta ei samanarvoiset näkökohdat, tulee käsittää oikein nyt, jos niitä aiotaan kehittää kunnolla tulevaisuudessa.

Itsenäisten koulujen opetuksessa painotetaan ihmisen kokonaisvaltaista kehittämistä, joka on tärkeämpää kuin pelkkä tieto, faktojen opetus tai oppiminen ja uusien tieto- ja kommunikointiteknologioiden hankinta. Taitojen, kykyjen ja tiedon välittämisen ohella niiden perimmäisenä tavoitteena on inhimillisten, kulttuuri- ja henkisten arvojen hankkiminen ja kehittäminen. Tässä suhteessa taitoaineet ja käytännön kokemus tulevat entistä tärkeämmiksi.

Itsenäisillä kouluilla on tärkeä rooli kaikissa koulutusjärjestelmissä, sillä ne estävät koulutusmonopolien muodostumisen. Ne ovat tärkeä osa kaikissa koulutusjärjestelmissä, sillä niillä on mahdollisuus edistää yhteiskunnan muutoksen edellyttämää koulutusinnovaatiota.

Lisäksi, kuten hallitukset hyvin tietävät, voidaan osoittaa lukuisia todisteita siitä, että itsenäiset koulut todella edesauttavat kehittämään paikallista koulutusta ja sen laatua niin hallinnollisesti kuin kasvatuksellisestikin.

Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisvaltioiden on luotettava ja tunnustettava itsenäiset koulut ja osoitettava ymmärtävänsä, että itsenäiset koulut ovat olennainen osa monimuotoisen, vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan koulutusjärjestelmää.

Autonomia ja valtiontuki

Euroopan yhteisössä vanhemmilla on oikeus valita lastensa koulutus uskonnollisen, filosofisen tai kasvatuksellisen vakaumuksen mukaan, kuten EU:n perusoikeusjulistuksen 14. artikla vahvistaa.

Jotta vanhemmilla olisi käytännössä mahdollisuus tehdä valintoja, kansallisten hallitusten on vastattava selkeästi itsenäisten koulujen tarpeisiin ja tunnustettava vastuunsa näiden tukemisessa.

Jotta itsenäiset koulut voivat toteuttaa kasvatuksellista ja sosiaalista rooliaan vapaassa yhteiskunnassa, ne tarvitsevat riittävän autonomian ja järkevän valtion tuen.

Pedagoginen autonomia eri muodoissaan on välttämätön, jos itsenäisen koulutussektorin tulee vastata kansalaisten tarpeisiin ja näkemyksiin, ja jos sen tulee kyetä kehittämään innovatiivisia opetusohjelmia. Itsenäisten koulujen erityisluonne vaatii tiettyä mahdollisuutta koulujen organisointiin ja opettajien järjestäytymiseen lain sallimissa rajoissa.

Järkevä rahoitus on myös tarpeen, kuten Euroopan parlamentin jo 14. maaliskuuta 1984 tekemä päätöslauselma edellyttää, minkä jäsenvaltioiden hallitukset ovat tähän saakka suurimmaksi osaksi sivuuttaneet. 

Pyrkimykset ja toiveet

Kuten tähänkin saakka, itsenäiset koulut pyrkivät vaikuttamaan koulutuksen laatuun kaikissa kouluissa ja kaikkien oppilaiden hyväksi kussakin maassa ja uudessa moniarvoisessa Euroopassa, johon kuulumme. Tämä on ammatillinen päämäärämme sekä toimintamme ja siihen sitoutumisen ydin.

Me toivomme, että Euroopan yhteisö, hallitukset ja kansalaiset ymmärtävät tehtävämme yhteisöissämme ja arvostavat sitä, ja tulevien sukupolvien puolesta auttavat meitä parantamaan ja lujittamaan koulutuspanostamme.

Brysselissä, ____________________

ECNAIS     European Council of National Associations of Independent Schools

            Euroopan itsenäisten koulujen yhdistysten neuvosto

CADEICE  Conféderation d'Associations d'Ecoles Independantes des

Communautés Européennes     

                                                                                         

CEEC          Comité Européen pour l’Enseignement Catholique

CoGREE     Coordination Group for Religious Education

            Uskonnonopetuksen yhteistyöjärjestöjä koordinoiva ryhmä

ECSWE      European Council for Steiner Waldorf Education

            Euroopan steinerkoulujen (Waldorfkoulujen) neuvosto

EFFE          European Forum for Freedom of Education

            Kasvatuksen vapauden euroopplainen foorumi

FUNDEL     Fundación Europea Educación y Libertad

IV              International Association for Christian Education

            Kristillisen kasvatuksen kansainvälinen yhdistys

OIDEL        Organisation Internationale pour le Développement de la Liberté

                  d’Enseignement